Legot kuosiin – erikoisilla aiheilla jatketaan

Blogin punainen lanka on ollut elämän tarkoitus ja uusi alku. Joten uudet hampaat varmaan etäisesti liittyvät aiheeseen.

Kävin perjantaina pitkästä aikaa hammaslääkärissä. Edellisestä kerrasta olikin jo aikaa. Se saattoi olla vuonna -95 Santahaminassa. Tuon kerran jälkeen en kokenut pakottavaa tarvetta vastaavaan käyntiin. Taisteluharjoituksessa sain takatähtäimen etuhampaaseeni. Poikkihan se keksi meni, joten veksiin jahka kasarmille päästiin takaisin. Lääkintäeverstin poran alla sieraimiini kantautui ilmiselvä grillauksen tuoksu, joka tuli omasta suustani. Kipu oli niin sietämätön, ettei tuolin käsinojakaan sitä kestänyt. Luojalle kiitos, että olin armeijassa ja minuun oli istutettu niin voimakas herran- ja sotaoikeudenpelko, etten repinyt everstiltä päätä ja pitkää pätkää selkärankaa irti paljain käsin. Parasta tietysti oli, ettei hammas edes kestänyt kuin viikon, jonka jälkeen se halkesi kahteen osaan.

Ainakin 16+1 vuoden jahkailun jälkeen henkilökohtainen assistenttini varasi minulle ajan Itäväylän hammaslääkärien pakeille. Voin suositella paikkaa lämpimästi! Mikäli kärsit hammaslääkärin pelosta varaa aika Marianna Lindbohmille. Arvata saattaa, että meikäläisenkin suussa oli kaikenlaista tehtävää, ja projekti jatkuu, mutta kokemus oli vähintäänkin miellyttävä.

Vannon, etten ole sanonut noin yhdenkään hammaslääkärikäynnin jälkeen!